Bakardis adoptieren
Mischling · Männlich · Jung · 2 Jahre
• Braucht eine ruhige Umgebung: Nein • Kann in der Stadt leben: Ja • Versteht sich mit Familien: Ja • Kann mit anderen Hunden auskommen: Ja • Lebte mit Katzen zusammen: Ich habe noch nie mit Katzen gelebt • Ich habe folgende besonderen Merkmale in Bezug auf Charakter oder Rassemerkmale: Nein • Besondere Dinge in Bezug auf meine Gesundheit: Nein • Folgende Gesundheitsmaßnahmen wurden für mich durchgeführt: Keine • Lebte in Pflegefamilie: Nein • War länger als 2 Jahre in einer Tierheimzelle: Nein • Weiß, wie man an der Leine geht: Ja Mein Name ist Bakardis. Ich erzähle euch eine kleine Geschichte über mein Leben, wie ich jetzt hier bin. Ich erinnere mich noch an jenen Tag. Es war ein heißer Juli im Jahr 2024. Meine Schwester Granita und ich kamen hierher aus der Ferne, aus einem kleinen Dorf namens Noreikiai. Wir waren damals nur fünfundzwanzig Monate alte Welpen. Alles war neu: Gerüche, Geräusche, Menschen, Tore, andere Hunde. Meine Schwester Granita war sofort mutig. Sie wedelte mit dem Schwanz und ging alle zu begrüßen. Ich dagegen war etwas vorsichtiger. Ich sah aus der Ferne und schnüffelte in die Luft. Aber wenn jemand freundlich mit mir sprach, wagte ich mich näher heran.
Original lesen (fi)
• Tarvitsen rauhallisen ympäristön: Ei • Voin asua kaupungissa: Kyllä • Sovin lapsiperheeseen: Kyllä • Tulen toimeen muiden koirien kanssa: Kyllä • Olen asunut kissojen kanssa: En ole asunut kissojen kanssa • Minulla on seuraavia erityispiirteitä luonteen tai rotuominaisuuksien osalta: Ei • Huomioitavia asioita terveyteni osalta ovat: Ei • Minulle on tehty seuraavia terveystoimenpiteitä: Ei toimenpiteitä • Olen asunut kotioloissa kotihoidossa: Ei • Olen ollut tarhalla yli 2 vuotta: Ei • Osaan kulkea hihnassa: Kyllä Minun nimeni on Bakardis. Kerron teille pienen tarinan elämästäni, kuinka olen tässä ja nyt. Minä muistan vielä sen päivän. Oli helteinen heinäkuu vuonna 2024. Minä ja sisareni Granita saavuimme tänne kaukaa, pienestä kylästä nimeltä Noreikiai. Olimme silloin vasta viiden kuukauden ikäisiä pentuja. Kaikki oli uutta: hajut, äänet, ihmiset, portit, muut koirat. Sisareni Granita oli heti rohkea.Hän heilutti häntää ja meni tervehtimään kaikkia. Minä puolestaan olin vähän varovaisempi.Katsoin ensin kauempaa ja nuuhkin ilmaa. Mutta jos joku puhui minulle lempeästi, uskalsin kyllä tulla lähemmäs.
Kostenloses Konto — 10 Kontakte inklusive
Eingestellt vor 2 Monaten
