Adoptoi Larson
Rasvahybridi · Tuntematon
Huomio: Vaikka hän on tällä hetkellä adoptoitavana, fysikaalinen ja/tai mielenterveysolosuhteet vaativat, että hän pysyy väliaikaisen hoitajansa, eläinhyötysääntöjen tai päivähoitoaseman määrätyssä tilanteessa. Tämä tarkoittaa, että kaikki kustannukset on kantettava eläinten pelastusseuraston toimesta. Siksi ainoat vaihtoehdot ovat rahoitus tai vähäinen lahjoitus, jos niin haluat. Kiitos arvokkaasta apustasi. Keski-joulukuussa (2020) pyydettiin apua tämän pienestä ystävästämme. Hänen tapauksensa oli sisätilojen jättö, mikä tarkoitti sitä, että hän oli suljettuna pienessä, pimeässä ja likaisessa kotelossa ilman ruokaa tai vettä. Hän ei ollut perheensä kanssa vaan tietyissä henkilöissä, joita ei kannata mainita... Nyt tässä, päähenkilö on Larson, boxerin rassilainen, joka on pelastettu pitkästä ja kipuisasta lopusta, kuten nälkästä ja vähimmäiskohdistuksesta. Tälle se on ollut hänen parhaan joululahjansa. Hän on nykyisin eläinhyötysääntössämme ja on noin kahden viikon aikana saanut lähes täyden terveytensä takaisin. Hän tarvitsee vielä oppia olemaan oikea koira, mutta hän nautii jo pelaamisesta ystäviensä kanssa tai pallon heittämisestä hänelle. Hän on nuori ja oppii nopeasti. Minkälainen hän on "välillä" vaikeissa tilanteissa?
Lue alkuperäinen (es)
Nota Informativa: Aunque se encuentra en adopción, su estado físico y/o mental, nos obliga a que permanezca en su casa de acogida, albergue o guardería indefinidamente y esto supone que cualquier gasto lo debe asumir la protectora, ante lo cual SOLO es posible su apadrinamiento o hacer donativos nominales, si así se desea. Gracias por su inestimable ayuda. A mediados de diciembre (2020) nos pidieron ayuda para este pequeño, su caso era de abandono interior, es decir, lo tenían encerrado en un cuartucho pequeño sin luz, sin comida ni agua y mucha suciedad, no eran su familia sino unos personajes de los que mejor no hablar...Aquí y ahora el protagonista es Larson, cruce de bóxer, que se ha salvado de un final largo y doloroso como puede llegar a ser la inanición y la falta del mínimo cariño. Para él este ha sido su mejor regalo de Navidad. Se encuentra en nuestro albergue y en un par de semanas se ha recuperado casi del todo, le falta el volver a ser un perro de verdad pero ya le gusta jugar con sus congéneres o que le lancen la pelota e ir a por ella. Es jovencito y aprenderá enseguida. ¿Qué tal te parece como «compañero de fatigas»? AL/
Listattu 4 kuukautta sitten
