Adoptoi Update Olli Auf Der Pflegestelle
Rasvahybridi · Nainen · Nuori · 2 vuotta
Olli on ollut minulla ja narttukoirallani yli 4 kuukautta, ja hän on kehittynyt ihmeellisesti tuona aikana. Valitettavasti häneltä jouduttiin lyhentämään häntää, koska hän löi sitä verille jatkuvalla, vilkkaalla heiluttelullaan. Samalla aikaa häneltä tehtiin kivesleikkaus, jonka seurauksena hänen suurentunut eturakkonsa pieneni. Hän tuli kaikesta erinomaisesti ja toipui nopeasti. Hän rakastaa kävelyä metsässä, mutta häntä ei saa päästää irti, jos et osaa lukea häntä, koska hänellä on voimakas saalistusvietti. Bracke, todellakin... Nyt tiedän, missä jokainen villisika asuu. Muiden koirien kanssa hänestä on tullut huomattavasti varmempi. Samaan aikaan hän on myös erittäin reagoiva rangaistuksille. Kun on kyse ihmisistä, hän haluaisi tervehtiä kaikkia ja tulla siliteltyä. Hän on myös erittäin ystävällinen ja kärsivällinen lasten kanssa. Hän tarkkailee kissoja melko ystävällisellä mielenkiinnolla. Kotona hän rauhoittuu ihanan hyvin ja makaa rennosti. Hän istuu autossa täydellisesti (et edes huomaa, että hän on siellä) ja pysyy hiljaa yksin autossa, esimerkiksi ostosten aikana. Hänen kanssaan ei ole resurssiongelmia, kuten ruokaa tai aluetta. Valitettavasti hän ei vieläkään voi olla yksin kotona; luulen, että hänellä on edelleen erotteluahdistusta. Mutta me työskentelemme sen parissa... Hän tarvitsee rakastavaa, mutta johdonmukaista ohjausta. Muuten vain loistava koira. Raportoimme hänen tarinansa muiden muassa kyläraportissa 14. syyskuuta 2024. On aina hämmästyttävää, kuinka nopeasti jotkut eläimet voivat heittää huonon menneisyytensä ja osoittaa nopeasti kasvavaa elämäniloaan avoimesti ja sokealla luottamuksella. Olli tuli turvakotiin 5 kuukauden ikäisenä, ja nyt lähes 9 vuotta turvakotielämää on takana. Hän oli kuolemassa yksinäisyyteen, kunnes saimme hänet lopulta vapaaksi. Olli kuuluu ehdottomasti näihin uskomattomiin, avoimiin olentoihin. Hän ei voi koskaan saada tarpeekseen silitämistä, rakastaa kävellä ja omaksuu uuden elämänsä suurella ilolla. Hän ansaitsee viettää vielä muutaman kauniin vuoden rakastavien ihmisten kanssa. Kuka voisi kuvitella olevan Olli-kaverin puolella ja yksinkertaisesti suihkuttamaan häntä rakkaudella?
Lue alkuperäinen (de)
Nun ist Olli schon mehr als 4 Monate bei mir und meiner Hündin. In dieser Zeit hat er sich prächtig entwickelt. Leider musste seine Rute gekürzt werden, da er sie durch sein ständiges freudiges, heftiges "Wedeln" blutig geschlagen hat. Bei dieser Gelegenheit wurde er auch gleich kastriert, was zur Folge hatte, dass auch seine sichtbar vergrößerte Prostata abgeschwollen ist . Er hat alles super überstanden und sich schnell erholt. Er liebt die Spaziergänge im Wald, sollte aber nicht abgeleint werden, wenn man ihn nicht genau lesen kann, da er einen ausgeprägten Jagdtrieb hat . Bracke eben... Dafür weiß ich jetzt, wo jedes einzelne Wildschwein wohnt. Bei Begegnungen mit anderen Hunden ist er deutlich sicherer geworden. Inzwischen ist er aber auch sehr gut korrigierbar. Was Menschen angeht, würde er am liebsten alle begrüßen und sich streicheln lassen. Auch bei Kindern ist er sehr freundlich und geduldig. Katzen beobachtet er mit eher freundlichem Interesse. Zu Hause kommt er wunderbar zur Ruhe und legt sich entspannt ab. Er fährt super im Auto mit (man merkt gar nicht, dass er da ist) und bleibt zum Beispiel beim Einkaufen ruhig alleine im Auto. Es gibt keinerlei Ressourcenprobleme, wie Futter oder Territorium mit ihm. Leider kann er zu Hause immer noch nicht alleine bleiben, ich denke, dass er noch Verlustängste hat . Aber wir arbeiten daran... Er braucht eine liebevolle aber konsequente Führung. Ansonsten einfach nur ein toller Hund. Seine Geschichte berichteten wir unter anderem in dem Dorfbericht vom 14.09.2024. Es ist immer wieder erstaunlich, wie schnell manche Tiere ihre schlechte Vergangenheit ablegen können und offenherzig und mit blindem Vertrauen ihre schnell wachsender Lebensfreude zeigen können. Olli kam mit 5 Monaten in den Zwinger und nun liegen knapp 9 Jahre Zwingerhaltung hinter ihm. Er drohte an der Einsamkeit zu zerbrechen, bis wir ihn endlich frei bekamen. Olli gehört auf jeden Fall zu diesen erstaunlichen, offenen Wesen. Er kann gar nicht genug gestreichelt werden, läuft sehr gerne spazieren und nimmt mit großer Freude sein neues Leben wahr. Er hat es so verdient, noch ein paar schone Jahre mit lieben Menschen zu verbringen. Wer kann sich vorstellen, für Olli da zu sein und ihn einfach nur mit Liebe zu überschütten?
Listattu 2 kuukautta sitten
