Adoptoi Alissa
Rasvahybridi · Nainen · Iäkäs · 11 vuotta
Tiedätteko minut? Olen Alissa, valkoinen kiskonpoika Paldiskin linjasta. Jos nyt tarkasti katsoot korviani, tiedätte varmasti minut! Korvani päät ovat niin kauniisti käärtyneet, että monet ovat kysyneet, onko minä joku tyyppikissa. Itseasiassa ei mitään voi olla kauempana totuudesta – olen täysin normaali, kotikissa, lyhytkarvainen kissa, vaikka luonnollisesti hyvin kaunis, mikä enää ei voisi kiistää! Korvani käärtyvät, koska ne jäähdyttivät, ja itse asiassa oli erittäin kipua ja epämiellyttävää minulle. Eläintenkäsihoitajat pelkäsivät, että korvapäät pudottuisivat, mutta ne eivät, ja ne pysyivät niin. Ja näillä korvilla etsin kotia. Haluan koristaa kotisi tilaa, olla puhetta vierailijoillesianne, jotta he voivat kysyä, mikä rotu minä olen, ja voit selittää heille, mitä minulle todella tapahtui ja kuinka minä vielä todella rakastan teitä, vaikka olen läpäissyt niin paljon ja siksi ihmiset eivät vielä aivan usko minuun. Aluksi minä käytin yleensä hiomista ja häkäisi, mutta nyt en tee sitä enää. Nyt olen leikkimällinen ja haluan leikkiä ja vuorovaikuttaa ja sietää kylpykourua hyvin. Lisäksi aion pian alkaa huutaa! Hieman tilastoista minusta: olin syntynyt keväällä 2015, olen kaiverrettynä, rokotettuna, mikrochipattuna, minulla on oma passi. Tarvitsen pitkäntekoa kotia, joka ymmärtää, että minulle tarvitaan aikaa sopeutua ja joka ei anna minua täysin hukkaan. Adoption motivointiviestit voidaan lähettää sähköpostiosoitteeseen ! Olen odottamassa!
Lue alkuperäinen (et)
Kas mind mäletate? Olen hilissügisel Paldiski kolooniast päästetud Alissa, lumivalge nooruke kassineiu. Kui nüüd tähelepanelikult mu kõrvu vaatate, jään teile kindlasti meelde! Nimelt on ju mu kõrvaotsad nii kaunilt rullis, et paljud on küsinud, kas ma olen äkki mingi tõukass. Tegelikult on asi sellest kaugel – olen täiesti tavaline, maavillane, tõutu kassipreili, kuigi loomulikult väga ilus, seda ei saa isegi mina eitada! Mu kõrvad on rullis sellepärast, et nad said külma ja tegelikult oli mul väga valus ja paha. Arstid kartsid isegi, et mu kõrvaotsad kukuvad küljest ära, aga ei kukkunud, jäidki selliseks. Ja just koos selliste kõrvadega ma kodu otsingi. Tahan kaunistada sinu elamist, jääda su külalistele silma, et ka nemad saaksid küsida, mis tõugu ma olen, ja sina saaksid neile seletada, mis minuga tegelikult juhtus ja kuidas ma meeldisin sulle ikkagi nii väga, kuigi olen nii palju üle elanud ja sellepärast inimest ikka veel päriselt ei usalda. Alguses vehkisin ma käpaga ja susisesin ka, aga nüüd ma seda enam ammu ei tee. Nüüd hoopis hullan ja mängin ja tahan suhelda ja kannatan paid ilusti ära. Varsti, muide, plaanin ka nurruma hakata! Natuke statistilist infot siis ka minu kohta: olen sündinud kevadel 2015, olen steriliseeritud, vaktsineeritud, kiibitud, mul on parasiidid tõrjutud, mul on olemas oma pass. Vajan kannatlikku kodu, kes mõistab, et mul läheb kohanemiseks aega ja kes ei anna alla, et mind lõplikult taltsutada. Motivatsioonikirjad kodupakkumiseks võib saata meiliaadressile ! Jään ootama! Tekkis huvi? Täida ankeet ja paku kodu!
Listattu 4 kuukautta sitten
