Adoptoi Betty &
European Shorthair · Tuntematon · Nuori · 1 vuosi
Heillä on syntynyt ulkona ja he ovat noin 5–8 kuukauden ikoisia, eivät ole peräisin koirasennosta vaan todennäköisesti yhdessä saapuneet tarpeensa vuoksi, ilmestymään vähitellen kun hän oli epävarma kissa, joka todennäköisesti oli heidän äitiensä. Heillä on kaksi pukkia, jotka ovat hieman vanhempia, ja kaksi tytötä. Aikana, jonka he ovat vietetty ulkona ihmisten kontaktittomuudessa, he ovat luonnollisesti hyvin pelokkaita vieraiden kanssa ja tarvitsevat suhteellisen hiljaisen kotitalouden ja erittäin pitkäntyölliset ihmiset, jotka voivat antaa heille aikaa sopeutua omalla tahdillaan. Sitten he kehittyvät pelkkä, kiinnostunut ja myös kietoutuvat pikkuhiiret. Betty: Betty on pieni henkilö, joka tietää täysin mitä haluaa. Aluksi kosketus ei varmasti kuulunut häneen, mutta hän on kiinnostunut ja löysi siitä mielestään mielenkiintoista, kun piste pyrhisi, kun häntä raaputettiin. Jotain sen tarkoituksessa oli, ja niinpä hän lähestyi heitä vähitellen, vaikka hän vielä joskuskin pelottuu omasta rohkeudestaan ja juoksee pois. Nyt hän vain nauttii suoraan sinua vasten, kun hän haluaa raaputtaa, ja jos et sitten huomioi häntä, saat ehkä pienellä iskulla... Mutta kun raaputat häntä, hän on makea kuin sokeri ja esittelee vatsansa raaputtaakseen kuuluisalla kyyryttelyllä. Nick: Nick on ryhmän epävarrin; hän löytää edelleen ihmisiä hieman pelottaviksi, mutta hän tekee edistystä. Ryhmäpelaamisessa kalastuslankalla hän voi rauhoittua ja pelata omaa kissapäästä, jossa on paljon juoksemista ja yhteenliittymistä. Hänet löydät usein Betty:n kanssa kynsi-ruoholla, joten molemmat tulisi pitää yhdessä, sillä unelmasta kotitaloudesta kaikille neljälle on mahdollisesti liian suuri… Mitä hän rakastaa on kielipala suoraan sormesta ja yleensä ruoat, joiden avulla voit voittaa hänen epävarman sydämensä ja lähestyä häntä ruokinta kautta. Raaputtaa häntä harjan avulla on jotain, mitä hän nyt intohimoisesti rakastaa, mutta suora käden raaputus löytää häntä vielä hieman pelottavaksi, joten sinun täytyy lähestyä häntä hitaasti. Hän on neljästä vaikein, mutta hän tulee varmasti pieniin leikkimään, kun hän tottuu sinuun ja annat hänelle aikaa rakentaa luottamusta.
Lue alkuperäinen (de)
Sie wurden draußen geboren und sind ca. 5-8 Monate alt, sie stammen nicht aus einem Wurf, aber haben sich wohl in Ihrer Not zusammengefunden und tauchten nach und nach auf, als eine scheue Katze überfahren wurde, die wahrscheinlich die Mutter der Mädels war. Es sind 2 Kater, die etwas älter sind und 2 Mädchen. Durch die Zeit draußen, ohne Menschenkontakt sind sie natürlich Fremden gegenüber sehr scheu und brauchen ein eher ruhiges Zuhause bei sehr geduldigen Menschen, die ihnen Zeit geben in ihren Tempo anzukommen. Dann entwickeln sie sich aber zu verspielten, neugierigen und auch verschmusten Kätzchen. Betty: Betty ist eine kleine Persönlichkeit, die genau weiß was sie will. Am Anfang gehörte angefasst werden definitiv nicht dazu, aber sie ist neugierig und fand es spannend, das Pünktchen schnurrt, wenn man sie streichelt. Da musste doch was dran sein und so hat sie sich nach und nach ein Herz gefasst, auch wenn sie manchmal erschrocken über ihre eigene Courage doch wieder geflüchtet ist. Mittlerweile legt sie sich einfach direkt vor einen, wenn sie gestreichelt werden möchte und wehe man beachtet sie dann nicht, dann bekommt man schon mal eine gehauen … Aber wenn man sie streichelt ist sie zuckersüß und präsentiert laut schnurrend ihren Bauch zum durchkraulen. Nick: Nick ist der schüchternste der Gruppe, er findet Menschen schon immer noch etwas gruselig, aber er macht Fortschritte. Beim gemeinsamen Spiel mit der Angel kann er entspannen und mit seinen Katzenkumpels sowieso, da wird getobt und sehr viel gekuschelt. Man trifft ihn meistens mit Betty zusammen auf dem Kratzbaum an, deshalb sollten die beiden auch zusammen bleiben, da der Traum vom Zuhause für alle 4 zusammen wohl etwas zu groß ist… Was er gerne mag, ist ein Schlecksnack direkt vom Finger und überhaupt Leckerlis, da kann man sich schon in sein ängstliches Herz schleichen und ihm über die Fütterung aus der Hand etwas näher kommen. Streicheln mag er mittlerweile mit der Bürste sehr gerne, direkt mit der Hand findet er noch gruselig, da muss man sich langsam rantasten. Er ist der schwierigste von den Vieren, aber wird bestimmt noch ein kleiner Schmuser, wenn er sich erst mal eingelebt hat und man ihm Zeit gibt, Vertrauen zu fassen.
Listattu 2 kuukautta sitten
