Adoptoi Hearing dogs, una zampa per udire
Rasvahybridi · Tuntematon
Meillä yhteiskunnassa toimivat henkilöt, joita vaikuttavat esteet, fyysiset ongelmat mutta myös psykologiset ongelmat, ovat pystyneet luottamaan pitkään koirien tarjoamaan apuun, joka on valittu ja koulutettu huolellisesti. Koiria käytetään eri konteksteissa ja tilanteissa, riippuen tarpeista ja rajoitteista, esimerkiksi näön, liikkuvuuden tai psykologisen avun osalta. Kun puhutaan palvelusikoista, ajatellaan ensin vammaisten näönhäviön koiria, sekä ystävällisiä ja pelkkää olevia koira, jotka osallistuvat lemmikkiterapiapalveluihin. Vähemmän puhutaan siitä koiranapua, joka voi olla vielä melko tuntematon Italiassa, mutta ei sen sijaan vähemmän tärkeä: niin sanotut kuulokoirat, jotka tukevat kuulovammaisia tai sokeita ihmisiä. Heidän toimintansa koostuu erilaisten äänien tunnistamisesta ja hälyttämisestä heidän ongelmansa henkilöille, joita vie äänen lähteeseen. Tämä on perustava tuki näiden ihmisten arjessa, mahdollistamalla heidän saavansa itsevarmuutta ja hieman enemmän itsenäisyyttä kykyllä kuunnella muiden avulla. Kuulokoirilla on erittäin erityinen koulutus, joka mahdollistaa niiden kyvyn havaita tietyt akustiset signaalit, äänet, äänet, hälytykset, kutsumat ja tunnistaa niiden alkuperän, jotta ne voivat sitten hälyttää omistajaa koskettamalla häntä nenällä tai fourmillalla. Kuten kaikki palvelusiot, kuulokoirien tulee olla erityisiä ominaisuuksia, jotka tekevät niistä sopivat työhön. Niiden tulee olla hyvin reaktiivisia ympäröivien stimulanssien suhteen jokaisella hetkellä, mutta myös rauhallisia eikä houkuteltuja tai pelokkaita äänistä ympäröillä. Ei ole lajia, jota olisi suositeltava muihin nähden tai rastitettuja rotuja, mutta koiran koko on tekijä, jonka tulee ottaa huomioon tässä tapauksessa, koska ohjaaja tulee pystymään helposti liikkumaan kotona – hälyttää omistajaa ajoissa – ja myös siksi, että se ei ole virallisesti tunnustettu apukoira maassamme, joskus voi tapahtua, että koira ei sallita kaikkiin julkiin paikkoihin: pieni koira otetaan usein myönteisemmin vastaan kuin suuri tai valtava rotu. Italiassa on hyvin vähän organisaatioita, jotka toimivat kuulokoirien kanssa: nämä ovat yhdistyksiä, jotka kouluttavat ja kasvattavat koira, jotka tukevat eri tyyppisiä esteitä, mukaan lukien kuulovammaisuus. Kelvollinen edistys toiselle keskeiselle apulle, jonka koira voi tarjota ihmiskunnalle.
Lue alkuperäinen (it)
Nella nostra società le persone colpite da disabilità, problematiche fisiche ma anche psicologiche possono contare da diverso tempo sull’aiuto fornito da cani opportunamente scelti e addestrati. Animali impiegati in diversi contesti e problematiche, in base a bisogni e impedimenti per esempio di tipo visivo, locomotorio, psichico. Parlando di cani d’assistenza, vengono subito in mente le formidabili guide per non vedenti, insieme ai pazienti e giocosi cani che partecipano alle sedute di pet therapy . Si sente parlare di meno, invece, di una tipologia di aiuto canino ancora forse poco conosciuta in Italia, ma non per questo meno importante: i cosiddetti hearing dogs , i cani che appoggiano le persone ipoacusiche o sorde. Il loro intervento consiste nell’individuare diversi tipi di rumore e segnalarli al proprietario in difficoltà, conducendolo alla sorgente del suono. Si tratta di un sostegno fondamentale per la quotidianità di queste persone, le quali possono acquisire sicurezza e un po’ più di autonomia grazie alla possibilità di sentire attraverso le orecchie e il comportamento della loro guida “acustica”. I cani per non udenti seguono un addestramento molto specifico che li rende capaci di percepire determinati segnali acustici, voci, rumori, avvisi, richiami, e riconoscere da dove provengono, per poter poi avvertire il proprietario con il tocco del muso o della zampa. Come per tutti i cani d’assistenza, anche gli hearing dogs devono possedere peculiari caratteristiche che li rendono adatti al lavoro, devono essere piuttosto reattivi agli stimoli circostanti in qualsiasi momento, ma anche abbastanza calmi da non farsi distrarre o impaurire dall’ambiente sonoro che li circondano. Non esiste una razza da privilegiare rispetto ad altre o ai meticci, ma la taglia del cane risulta in questo caso un fattore da tenere presente in quanto la guida deve essere in grado di muoversi agilmente in casa – per avvertire tempestivamente il proprietario – e anche perché, non essendo un cane d’utilità ancora riconosciuto ufficialmente nel nostro paese, talvolta potrebbe accadere che non gli sia permesso entrare in tutti i luoghi pubblici: un cane piccolo è solitamente accolto più volentieri di una taglia grande o gigante. In italia sono pochissime le realtà di occupano di hearing dogs: si tratta di associazioni che preparano e allenano cani a sostegno di diversi tipi di disabilità tra le quali, appunto, anche la sordità. Una valida promozione per l’ennesimo e indispensabile aiuto che un cane può offrire all’essere umano.
Listattu 4 kuukautta sitten






