Adoptoi Hundedame Valesca
Rasvahybridi · Nainen · Iäkäs · 12 vuotta
Sekoakko naiskissa Valesca, syntynyt noin 2003, löydetty lähes vielä koirapupuksi autokorkeuden viereisellä kaivoksesta Berliinin lähellä. Valesca tuotiin Berliinin eläinsuojaan, mistä hänet siirrettiin myöhemmin Rüsselsheimin eläinsuojaan. Tässä entinen toinen presidenttimme Ute tuli hänen tietoonsa ja hoidi häntä, lopulta ottamalla hänet kotiin. Ute ja Valesca olivat erittäin läheisiä. Heidän välillään oli hyvin läheinen suhde. Uten kuoleman jälkeen 28. elokuuta 2014 Valesca sai uuden kotirakennuksen Uten äidin kanssa. Marraskuussa 2014 Uten äiti matkusti matkalle, ja sopimme ottaa Valescan tilapäisesti eläintarhoon. Tämä tehtiin sekalaisilla tunteilla: aiemmissa vierailemisissa oli aina selvää, että Valesca ei ollut mukavassa eläintarhassa. Pack elämä oli täysin uutta hänelle, ja monet koirat pelottivat häntä. Hän etsi aina paikan muutaman koiran laatikosta. Siksi keräämme Valescan 6. marraskuuta 2014. Mitä sitten tapahtui, ei vain ollut uskomatonta vaan yksinkertaisesti ihmeellistä! Kun hän saapui Irmenachiin, hän päästi autoa, katsoi ympärilleen ja tutki tarhoa. Asteittain hän oppi tuntemaan siellä asuvia koiria, eikä enää ollut näkyvissä pelko tai varovaisuus! Lyhyessä ajassa hän meni taloon, oli suoraan pakon keskellä ja tunsi itsensä selvästi mukavasti! Valeska oli aina hieman "vaativiin" syömään, mutta tässä ei enää merkitty. Uten äiti ei voi uskoa tätä kehitystä. Kun hän vei Valescan alun perin, hän sanoi: "Tulen varmasti ottamaan Valeskan takaisin minulle!" Nyt hän kerto, että: "En voi ottaa sitä Valeskasta! Jos hän tuntee itsensä niin mukavasti, hän tietenkin voi jäädä tarhoon ikuisesti!" Mikä iloinen huippu ja tietysti Uten hengessä! 31. heinäkuuta 2017 meidän oli sanottava hyvästit Valeskalle, kun hän lähti matkaan Rainbow Landiin. Jo viikko ennen Valeskan ruoansyötön puuttui, ja hengityksensä oli nopeaa ja painavaa. Lääkärin diagnoosi oli tuhoisa: Valeskalla oli kasvaimia keuhkoissa, maksassa, sappirakkusssa ja pernassa. Hänet hoitettiin lääkkeillä helpottamaan hengitystä ja stimuloimaan nälkää. Mutta hän lopetti täysin ruokintaansa ja hengityksensä tuli yhä vaikeammaksi. Valitettavasti emme enää voineet tehdä mitään Valeskalle, ja hänet surmasivat Ruthin kylmässä käsissä. Emme koskaan unohda sinua, Valesca, ja toivoamme, että näemme toisimme jossain päivässä.
Lue alkuperäinen (de)
Die ca. 2003 geborene Mischlingshündin Valesca wurde – fast noch ein Welpe – in einem Graben neben der Autobahn in Nähe von Berlin aufgefunden. Valesca wurde in ein Berliner Tierheim gebracht, von dort aus zog sie um in das Tierheim Rüsselsheim. Hier wurde Ute – unsere ehemalige 2. Vorsitzende – auf sie aufmerksam, kümmerte sich um sie und nahm sie schließlich bei sich auf. Ute und Valesca waren unzertrennlich. Zwischen den beiden bestand eine sehr innige Beziehung. Nach Ute’s Tod am 28.08.2014 fand Valesca ihr neues Zuhause bei Ute’s Mutter. Im November 2014 musste Ute’s Mutter zur Kur und wir erklärten uns bereit, Valesca für die Zeit auf dem Tierlebenshof aufzunehmen. Dies geschah mit mehr als gemischten Gefühlen: bei den Besuchen in der Vergangenheit hatte sich immer wieder gezeigt, dass Valesca sich auf dem Tierlebenshof nicht wohl fühlt. Das Rudelleben war für sie völliges Neuland, die vielen Hunde machten ihr Angst. Sie suchte stets nach einer Rückzugsmöglichkeit in Form einer mitgebrachten Hundebox. Am 06.11.2014 holten wir also Valesca ab. Was dann geschah, war nicht nur unglaublich, sondern einfach wunderbar! In Irmenach angekommen, stieg sie aus dem Auto, sah sich kurz um und inspizierte anschließend den Hof. Nach und nach lernte sie die hier lebenden Hunde kennen, von Angst und Scheu keine Spur mehr! Bereits nach kurzer Zeit ging sie ins Haus, war mittendrin im Rudel und fühlte sich sichtlich wohl! Valesca war wohl Zeit ihres Lebens eine etwas „mäkelige“ Esserin, auch davon war bei uns nichts mehr zu merken. Ute’s Mutter konnte diese Entwicklung kaum glauben. Hatte sie bei der Abholung noch gesagt: „Ich hole Valesca auf jeden Fall wieder zu mir!“, erklärte sie uns nun: „Das kann ich Valesca nicht nehmen! Wenn sie sich so wohl fühlt, darf sie natürlich für immer auf dem Hof bleiben!“ Was für eine große Freude und ganz sicher in Ute’s Sinn! Am 31.07.2017 mussten wir uns leider von Valesca verabschieden, da sie ihre Reise ins Regenbogenland antrat. Bereits in der Vorwoche hatte Valesca keinen Appetit mehr und ihr Atem war schnell und schwer. Die Diagnose vom Tierarzt war niederschmetternd: Valesca hatte Tumore in Lunge, Leber, Galle und Milz. Sie wurde mit Medikamenten behandelt, um ihr das Atmen zu erleichtern und ihren Appetit anzuregen. Doch sie stellte das Essen komplett ein und atmete zusehends schwerer. Leider konnten wir nicht mehr für Valesca tun, sie wurde in Ruths Armen eingeschläfert. Wir werden Dich niemals vergessen und irgendwann werden wir uns alle wiedersehen.
Listattu 5 kuukautta sitten
