Adoptoi Nasenbert
Mies · Nuori · 3 vuotta
Kun Nasenbert löydettiin, hän oli huonossa kunnossa ja hänen nenänsä oli hyvin puhallettu – tästä hän sai nimensä. Onneksi hän parani nopeasti ja hänen nenänsä on nyt pienempi. Aluksi Nasenbert piiloski ja kaivoi itsensä monien pehmeiden makuupussien alle. Ajan myötä hänestä tuli rohkeampi: hän ilmestyi ensin päätään (erityisesti kun hän haisee ruokaa) ja lopulta jää oli murtunut ja Nasenbert näytti itsensä kauniisti. Nyt hän on muuttunut lämmöntuuliksi ja ei voi saada tarpeekseen huomiosta. Hän käyttää suurta kisapäästään työntääkseen meitä, kun rauhoittavat käsivälit eivät tule riittävän nopeasti. Vaikka Nasenbert on jättänyt suuren osan pelokkuudestaan, voidaan vielä nähdä miten epävarma hän todella on. Hän on erittäin myrskyttelevä yksinään, mutta reagoi pelokkaasti odottamattomiin tai äkillisiin liikkeisiin. Aluksi hän iski puoliksi leikkisästi, puoliksi varovasti; nyt tämä on merkittävästi vähentynyt. Silti ei tulisi painostaa häntä. Tämän käyttäytymisen vuoksi hän ei sovellu lapsille tai kisatutkijoille. Lyhyt vierailu kissakotiin osoitti, että Nasenbert ei ole erityisen ystävällinen muiden kissojen kanssa. Hän haluaisi elää yksinään prinssinä ja saada paljon hoitoa. Mukaan lukien, hän vaatii aina enemmän ruokaa. Hän vaatii paljon huomiota ja palkintoja ja osoittaa olevansa erittäin puhelias. Niin lämmöntuulikas ja huolehtiva hän on, että voimme kuvitella, että hänen kiinnittyvyytensä ja loputtoman nälkänsä voivat myös olla väsymyksen aiheuttajia. Todennäköisesti yksinäinen henkilö uudessa kotiissa ei voi antaa hänelle oikeutta.
Lue alkuperäinen (de)
Als Nasenbert gefunden wurde, war er in einem schlechten Zustand mit einer sehr geschwollen Nase – so kam er zu seinem Namen. Erfreulicherweise wurde er schnell wieder fit und auch sein Näschen ist inzwischen kleiner. Anfänglich hat Nasenbert sich nur versteckt und unter vielen Decken eingegraben. Mit der Zeit wurde er mutiger: Erst kam er mit dem Kopf hervor (vor allem, wenn er Futter gerochen hat) und irgendwann war das Eis gebrochen und Nasenbert zeigte sich uns in seiner ganzen Pracht. Inzwischen ist zum Kampfschmuser mutiert und kann gar nicht genug Aufmerksamkeit kriegen. Er nutzt seinen großen Katerkopf um uns anzustupsen, wenn die streichelnden Hände nicht schnell genug kommen. Auch wenn Nasenbert seine ängstliche Seite inzwischen größtenteils abgelegt hat, merkt man ihm nach wie vor an, wie unsicher er eigentlich ist. Er ist selbst sehr stürmisch unterwegs, aber bei unerwarteten oder plötzlichen Bewegungen reagiert er schreckhaft. Anfangs hat er halb spielerisch, halb verunsichert öfter mal zugehauen; inzwischen ist das deutlich weniger geworden. Nichtsdestotrotz solle man ihn nicht bedrängen. Aufgrund dieses Verhaltens ist er für Kinder oder Katzenanfänger:innen nicht geeignet. Ein kurzer Ausflug ins Katzenhaus hat gezeigt, dass Nasenbert nicht gerade nett zu anderen Katzen ist. Er möchte gerne als Einzelprinz leben und verwöhnt werden. Wenn es nach ihm geht, gibt es nie genug Futter. Er fordert eine Menge Aufmerksamkeit und Snacks und zeigt sich dabei auch sehr gesprächig. So verschmust und zugewandt er ist, können wir uns vorstellen, dass er durch seine Anhänglichkeit und seinen unendlichen Appetit auch anstrengend sein kann. Vermutlich kann ihm eine Einzelperson im neuen Zuhause nicht gerecht werden.
Listattu 3 kuukautta sitten
