Adoptoi Poekie
European Shorthair · Nainen · Aikuinen · 4 vuotta
Hei, olen Poekie ja minä olen 8-vuotias. Minua kysyttiin haluaisinko esitellä itseni täällä, ei ongelma tietenkin. Oikeasti voin olla hyvin lyhyt: olen musta ja valkoinen kissa. Useimmat teistä varmaan tietää miten olen suhtautumalla henkilöllisyyteen, okei? Haluatko vielä tietää enemmän? No, teen mitä haluan ja pystyn huvittamaan itseäni erittäin hyvin. Minulle ei tarvita paljon niskailuja, mutta jos haluan muutaman räpyksen pääni ympäri, annan tietää. Jos et noudata sääntöjäni, saat kouristuksen. Tietenkin vain omistaja voi joskus koskettaa minua, vierailijat eivät saa. "Katsominen on sallittua, kosketus ei ole" on sääntö. Lisäksi olen hyvin pelottelija ja rakastan juoksemista. Juoksen talon läpi kuin juostaisin Leiden maratonin ja pidän pelaamisesta metallipakkasista. Minä myös pidän ulkoilusta ja reikä seinässä, johon voin mennä ulos vapaaehtoisesti, kuulostaa hienolta. Kuinka kiva, voin tehdä enemmän mitä haluan. Mikä ilo olla kissa, niin voit tehdä sen. Älkää huolehtikaa, maksan vuoden asuntolaskun oikein kuukausittain hiiren muodossa, jonka tuon kotiin. Olen todella haluava olla kova, mutta rehellisesti se ei toimi hyvin, koska olen varsin helposti pelokas äänille. Esimerkiksi voimakas tuuli tai lapsien pelaaminen ulkona. Jos asut lähellä kouluja, älä pyytä minua. Jos talossa on säännöllisiä lapsia, niin varmasti ei. Mielestäni perheessä, jossa on enintään kaksi ihmistä, on riittävästi. Mielestäni muut kissat ovat typeryi, erityisesti ne kaksi, jotka asuivat edellisessä kodissani. Edelliset naapurini saivat äkillisesti haukkuva nelijalkainen eläin, jota en ollut onnellinen. Liian pelottava. Saan virtsarakonruokavaliota, mutta en viitsi haukata ruoasta. Olin syönyt koko vuoren kumiheittejä eräänä aikana. Se ei ollut miellyttävää, joutuin koirahuoneeseen. Luonnollisesti en ole lainkaan fania siitä... En halua tehdä sitä uudelleen, joten pidä kumiheittejä kaukana minusta ja myös muovipalloja, kuten maikaappaleita. Joskus mietin hieman lelujaani, näitä en ollut suunnitellut syömään. Niin, olen Poekie, olen kirjoittanut melko pitkän tekstin sinulle. Etsitkö sulattavaa, aktiivista, päätöksentekijää, itsenäistä, yksilöllistä, pelokasta, kovaa ja yli kaiken kaunohymyistä kissaa? Ota yhteyttä minuun! Ja toisaalta, minulla on puhtaampi suu takaisin koirahuoneen lääkärin ansiosta.
Lue alkuperäinen (nl)
Hoi, ik ben Poekie en ik ben 8 jaar oud. Er is me gevraagd of ik mezelf hier wil voorstellen, geen probleem natuurlijk. Eigenlijk kan ik heel kort zijn: ik ben een lapje. De meeste van jullie weten dan wel hoe ik ben qua karakter, toch? Wil je toch meer weten? Nou, ik doe lekker wat ik wil en kan mezelf erg goed vermaken. Veel knuffels hoef ik niet, maar als ik een paar aaitjes over m'n bol wil dan kom ik me wel melden. Hou je je niet aan mijn regels, dan krijg je een tik. Uiteraard mag alleen de eigenaar mij soms aaien, bezoek sowieso niet. ‘Kijken mag, aankomen niet' is de regel. Verder ben ik nog erg speels en vind het heerlijk om rond te rennen. Ik sprint door het huis alsof ik de marathon van Leiden loop en speel graag met balletjes van aluminiumfolie. Ben ook graag buiten spelen en zo’n gat in de muur waardoor ik vrij naar buiten kan lijkt me wel wat. Hoe gaaf, kan ik gewoon nog meer doen wat ik wil. Wat is het toch fijn om een kat te zijn, dan mag dat. En geen zorgen, ik betaal 1x per maand braaf de huur in de vorm van een muis die ik thuis kom brengen. Ik wil eigenlijk heel stoer zijn, maar eerlijk gezegd lukt dat niet zo goed, want ik ben best snel bang voor geluiden. Zoals bijvoorbeeld harde wind of spelende kinderen buiten. Woon je in de buurt van een school, mij niet bellen. Zijn er regelmatig kinderen in je huis, dan al helemaal niet. Ik vind een huishouden met maximaal twee personen wel genoeg. Andere katten vind ik stom, vooral die twee die in mijn vorige huis wonen. Mijn vorige buren hadden opeens een blaffende viervoeter, ook daar was ik niet blij mee. Veel te eng. Ik krijg blaasdieet voeding, maar doe niet zo moeilijk met eten. Ik heb ook wel eens een hele berg elastiekjes opgegeten. Dat was niet zo tof toen, moest ik naar de dierenarts. Waar ik natuurlijk totaal geen fan van ben… Dat doe ik liever niet meer, dus hou elastiekjes maar uit m'n buurt en ook stukjes schuimrubber trouwens, zoals make-up sponsjes. Af en toe knaag ik een beetje aan m'n speeltjes, die was ik dan echt niet van plan op te eten. Nou ik ben dus Poekie, best nog een lang stukje tekst voor jullie geschreven. Zoek je een gezellige, actieve, eigenwijze, zelfstandige, eigenzinnige, verlegen, pittige en vooral knappe poes? Meld je voor mij! En o ja, ik heb sinds kort weer een schoon gebit dankzij de dierenarts van het asiel.
Listattu viime kuussa






