Adoptoi Pyxis
Rasvahybridi · Nainen · Koirapupsi · Ikä tuntematon
Kuvaus Sagitta ja Pyxis olivat samassa tarhassa useiden muiden metsästyskoirien kanssa, jotka elivät kauhistuttavissa oloissa. Naapuruston valitus pakotti tarhan omistajan parantamaan eläinten asumisolosuhteita. Kuitenkin mies väitti, etteivät Sagitta ja Pyxis olleet hänen omiaan, vaan että ne olisi heitetty aidan yli. Tilanne oli hyvin outo, mutta todellisuudessa se oli heille onnellinen käänne, sillä nyt he ovat eläinsuojelukeskuksessa odottamassa ansaitsemaansa mahdollisuutta. Sagittalle kävi niin, että se pääsi adoptioon, mutta Pyxis jatkaa edelleen odottamista ihanteellisesta perheestä, joka ymmärtää sen, lukee sen merkit ja auttaa sitä pikkuhiljaa menettämään pelkonsa. Pyxis on erittäin ujo pentu ihmisten kanssa. Se saapui paikalle suurella pelolla, mutta pikkuhiljaa voimme huomata sen silmistä, että se haluaa lopettaa pelohtumisen ja alkaa luottaa meihin, vaikka se maksaa sille paljon. Se tulee jo lähelle ottamaan herkkuja kätemme ulkopuolelta, ja se tykkää kävellä, vaikka katsoo aina takaisin, sillä se ei kykene rentoutumaan täysin. Se on erittäin sosiaalinen koira muiden koirien kanssa; itse asiassa ne ovat sen tukijat ja yhteys ihmisiin. Aiemmin, kun se oli Sagitan kanssa, ne olivat erottamattomat, ja kun ne aloittivat yhteisen häkin Chicon kanssa – erittäin hellyydenhaluinen uros – ne ottivat Chicon referenssiksi. Nyt kun Sagitta on lähtenyt, Pyxis jatkaa Chicon vieressä ja kävelee huomattavasti paremmin, tulee lähemmäs meitä enemmän, kun Chico on lähellä, sillä se tuntee olonsa paljon rauhallisemmaksi ja innostuu helposti. Sillä oli yksi adoptiopyyntö, mutta se ei jäänyt edes 24 tuntia taloon, koska sillä oli huono tuuri karata aidan raudoista ja se vietti päiviä, kunnes saimme sen kiinni uudestaan. Se tarvitsee rauhallisen ja hyvin kärsivällisen perheen, joka ymmärtää, että koiralla on pelkoja ja että se tarvitsee aikaa vähitellen, jotta se ei stressaantuisi tai pakenisi. Perheen, joka antaa sille tilaa mutta joka myös opettaa sen, etteivät kaikki ihmiset ole pahoja.
Lue alkuperäinen (es)
Descripción Sagitta y Pyxis estaban en una parcela con más perros de caza viviendo en unas condiciones terribles. La denuncia de los vecinos obligó al dueño de la parcela a arreglar las condiciones en las que tenía a los animales. Sin embargo, el hombre alegó que Sagitta y Pyxis no eran suyas, diciendo que se las habían tirado por la valla. Una situación muy extraña pero, en realidad fue una suerte para ellas porque ahora están en el albergue esperando la oportunidad que se merecen. Sagitta ha tenido la suerte de ser adoptada pero Pyxis continúa esperando la familia ideal, que se adapte a ella, que la sepa entender y leer, para que poquito a poco vaya perdiendo el miedo. Pyxis es una perrita muy tímida con los humanos. Llegó con mucho miedo y, poquito a poco, en los ojos le vemos que quiere dejar de tener miedo, que quiere confiar en nosotros, pero le cuesta mucho. Ya se acerca a cogernos premios de las manos y le gusta pasear, aunque va mirando siempre para atrás, ya que no es capaz de relajarse por completo. Es una perra muy sociable con otros perros, de hecho, son su apoyo y su nexo con el humano. Antes cuando estaba con Sagitta, ambas eran inseparables y, cuando comenzaron a compartir jaula con Chico, un macho muy cariñoso con personas, ambas lo tomaron como referencia. Ahora que Sagitta se ha ido, Pyxis continúa al lado de Chico y pasea mucho mejor y se acerca más a nosotras cuando lo tiene cerca, ya que se siente mucho más tranquila y se deja llevar. Tuvo un intento de adopción pero no estuvo ni 24 horas en la casa, ya que tuvo la mala pata de escaparse por los barrotes de la verja y estuvo días hasta que pudimos cogerla de nuevo. Necesita una familia tranquila y muy paciente, que entienda que la perra tiene miedo y que necesita tiempo e ir poco a poco, para evitar que se estrese o se escape. Una familia que le de su espacio pero que le haga entender que no todas las personas son malas.
Listattu 2 kuukautta sitten
