Adoptoi Zack
Podenco · Mies · 3 vuotta
Valitettavasti on yleistä, että Podenco-koirat saapuvat pelottuneina ihmisiin ja itse asiassa kaikkiin. Koska meillä ei ole mahdollisuutta lähestyä heitä ilman että ne paikkaa pelossa, piiloutuvat jokaan kulmaan välttääksemme niitä, myrkyttävän hyvä Zack ei ole poikkeus. Onneksi voimme lähestyä häntä; vaikka hän juoksee usein, hän sallii meille koskea häntä, kun hän asettuu maahan maahan tunnustellen turvallisemmaksi; oletamme, että hän ajattelee tämän tekevän hänet näkymättömämmäksi meidän silmissämme ja me jätämme hänet rauhaan. Zack on erittäin hyvä koira, koska pelko ei ole este meidän tai kenenkään muiden kannalta. Voimme hoitaa häntä, kantaa hänet käsiimme ja hän tulee meihin, kun annamme hänelle lihapiirakan; hän sallii meidän olla hänen lähellään kun me pettämme häntä hieman; joka ei hänelle häiritse ja hän ei hyljää. Hän on ystävällinen muihin koiriin, toimii erinomaisesti useiden kanssa. Hänen ystäviersi auttavat häntä avautumaan hieman enemmän, ja pihalla hän pelaa heidän kanssaan ja tuntee itsensä varmemmaksi. Joten veli tai sisar ei olisi huono. Toivomme, ettei hän jää jälkeen vain siksi, että hän on pelokas, että ei ole ongelma antaa hänelle tilaa, auttaa häntä selvitämään pelkojaan, opettaa hänelle, että emme ole huonoja, ja että ulkona ei ole mitään väärää eläinhuoltopaikasta.
Lue alkuperäinen (es)
Desgraciadamente es normal que lleguen podencos con un miedo inexplicable hacía las personas e incluso hacía todo. Como nos es imposible acercarnos a ellos sin que huyan despavoridos, intenten esconderse en cualquier rincón para que no podamos llegar a ellos, y nuestro querido Zack no es menos. Afortunadamente nos podemos acercar a él; aunque nos huya en su mayoría, nos deja tocarlo sin problema tumbándose en el suelo para sentirse más seguro; suponemos que pensará que así será más invisible ante nuestros ojos y lo dejaremos en paz. Zack es un perro super bueno, pues el miedo no es un impedimento para nosotros ni para nadie. Podemos hacerle curas, cogerlo en brazos, se acerca a nosotros cuando le damos salchichas, nos deja estar a su lado mientras lo acariciamos un poco; lo cual parece no incomodarle y no lo rechaza. Con perros es sociable, conviviendo con varios de maravilla. Sus compis le ayudan a abrirse un poquito más, en patio se pone a jugar con ellos y se siente más confiado. Así que, un hermanito/a no le vendría mal. Esperamos que no pase como siempre y lo dejen de lado por el mero hecho de ser miedoso, que no sea un problema el tener que darle su espacio, ayudarle a superar sus miedos, a enseñarle que no somos malos y que no hay nada malo fuera del refugio. No dudes en preguntar por Zack a Recibe todas nuestras novedades en tu email
Listattu 4 kuukautta sitten
