Adopter Aita
Krydsede raser · Kvinde · Voksen · 4 år
• Behøver et roligt miljø: Nej • Kan leve i byen: Ja • Klager med familier: Ukendt • Kan klare sig med andre hunde: Ja • Har levet med katte: Ukendt • Jeg har følgende specielle egenskaber angående karakter eller rasseegenskaber: Jeg er en meget energisk og aktiv hund og elsker lange promenader • Ting at være opmærksom på angående min sundhed: Ingen • Følgende sundhedsprocedurer er blevet udført på mig: Tandkontrol og tandskylning • Har jeg levet i hjemmesituationer i fostermiljø: Nej • Har jeg været i skur i mere end 2 år: Nej • Véd at gå på snor: Ja Jeg er Aita. Jeg husker ikke, hvordan jeg endte i mine ejers omsorg, da de bestemt ikke ville have mig. Jeg husker, hvordan det føltes at være alene. Dagene var lange og stille. Ingen kalder mig ved mit navn, og ingen kom for at spille. Have var fyldt med affald, og jeg havde nogle slags skur bygget bagved i haven langt fra synet og folkene. Jeg så verden gennem hegnene og drømte om at løbe, lange promenader, vinden i hælene og bare at have nogen ved min side. Heldigvis hørte en af Mazas Draugasin-voluntørerne om min situation og da mine ejere ikke omhyldte mig, overgav de mig frivilligt til skuret. Da jeg kom ud af mit skur, løb jeg over hele haven og ville komme så langt væk som muligt fra dette frygtelige sted.
Læs original (fi)
• Tarvitsen rauhallisen ympäristön: Ei • Voin asua kaupungissa: Kyllä • Sovin lapsiperheeseen: Ei tietoa • Tulen toimeen muiden koirien kanssa: Kyllä • Olen asunut kissojen kanssa: Ei tietoa • Minulla on seuraavia erityispiirteitä luonteen tai rotuominaisuuksien osalta: Olen hyvin energinen ja aktiivinen koira ja rakastan pitkiä kävelyitä • Huomioitavia asioita terveyteni osalta ovat: Ei • Minulle on tehty seuraavia terveystoimenpiteitä: Hammastarkastus ja hampaiden puhdistus • Olen asunut kotioloissa kotihoidossa: Ei • Olen ollut tarhalla yli 2 vuotta: Ei • Osaan kulkea hihnassa: kyllä Minä olen Aita. En muista, miten olin päätynyt omistajieni haltuun, sillä he eivät totisesti minua halunneet. Muistan, miltä tuntui olla yksin. Päivät olivat pitkiä ja hiljaisia. Kukaan ei kutsunut minua nimeltä, eikä kukaan tullut leikkimään. Pihamaa oli täynnä romua ja minulla oli jonkinlainen häkki rakennettu pihan perälle kaukana katseilta ja ihmisistä. Katselin maailmaa kaltereiden takaa ja haaveilin juoksemisesta, pitkistä lenkeistä, tuulesta turkissani ja siitä, että joku vain olisi kanssani. Onneksi eräs Mazas Draugasin vapaaehtoisista sai kuulla tilanteestani ja koska omistajani eivät minusta välittäneet luovuttivat he minut suosiolla tarhalle. Päästessäni häkistäni ulos, minä suorastaan juoksin pihan poikki ja halusin mahdollisimman kauas siitä kammottavasta paikasta.
Listet for 6 måneder siden
