Adoptoi Sombra
Nainen · Kissapupsi · Ikä tuntematon
Kuvaus Sombra on kulkukissa, joka aikoinaan selviytyi syömällä jätelavalle jääneet pikkupalat joka ilta. Siellä hän tapasi pojan, joka alkoi ruokkia häntä joka ilta – kunnes yhtenä päivänä Sombra lakkasi tulemasta. Jonkin ajan kuluttua Sombra ilmestyi uudelleen silminnähtävästi heikentyneessä kunnossa, joten poika ei epäröinyt hetkeäkään vaan vei sen eläinlääkäriasemalle. Siellä Sombra sai kaiken tarvitsemansa hoivan, ja kun se oli täysin tervehtynyt, poika kirjoitti meille pyytäen paikkaa kissalle eläinsuojelukeskuksessa, koska Sombra oli testattu VIF-positiiviseksi. Alussa tilassa ollessaan Sombra oli peloissaan ja tuskin näkyvissä, mutta päivien kuluessa se huomasi olevansa turvallisessa paikassa, josta sai vettä ja ruokaa ilman ongelmia. Sen käyttöön annettiin päivittäin tölkkejä, eikä ihmiset tai muut kissat häirinneet sitä; pikemminkin kaikki antoivat sillä tilaisuuden päättää itse sopiva hetki sosiaalistua muiden kanssa. Nyt, parin kuukauden jälkeen, Sombra on yksi tilan kissoista. Se kulkee vapaasti ilman piiloutumista, ottaa aurinkoa, leikkii muiden kissakaverien kanssa ja lähtee hakemaan patélaatuaan heti, kun vapaaehtoiset saapuvat. On totta, että se ei anna ketään koskea itseensä, mutta se on kehittynyt ja sosiaalistunut niin hyvin niin lyhyessä ajassa, että kuka tietää mitä seuraavaksi voi tapahtua? Jos haluat antaa tarpeessa olevalle kissalle mahdollisuuden kokea, millaista on asua kodissa, älä epäröi harkita Sombraa: musta ja VIF-positiivinen kissa, joka joutuu kohtaamaan monia haasteita ihmisten ennakkoluulojen vuoksi.
Lue alkuperäinen (es)
Descripción Sombra es una gata callejerita que malvivía comiendo todas las noches de los desperdicios que conseguía en un contenedor de basura. Allí, la conoció un chico y empezó a alimentarla todas las noches hasta que, un buen día, dejó de acudir. Al cabo de un tiempo, Sombra reapareció de nuevo con un aspecto físico bastante deteriorado, por lo que el chico no lo dudó y la llevó a una clínica veterinaria. Allí la atendieron en todo lo que necesitó y cuando ya estaba completamente recuperada, el chico nos escribió solicitando un sitio para ella en el albergue debido a que había dado positiva a VIF. Al principio de estar en el recinto, Sombra estaba asustada y apenas se dejaba ver, pero con el paso de los días fue descubriendo que se encontraba en un sitio seguro donde encontraba agua y comida sin problema, le daban latitas a diario y nadie, ni humano ni gato, la molestaba, sino que todos le dejaban su espacio para que ella decidiese el momento oportuno en socializar con los demás. Ahora, después de un par de meses, Sombra es una más en el recinto. Se pasea libremente sin esconderse, toma el sol, juega con los otros compañeros gatunos y sale a reclamar su plato de paté en cuanto llegan las voluntarias. Es verdad, que no se deja tocar, pero ha evolucionado y socializado tan bien en tan poco tiempo que ¿quién sabe lo que puede suceder próximamente? Si quieres dar la oportunidad de conocer lo que es vivir en un hogar a un gato necesitado no dudes en pensar en Sombra: una gata negra y positiva que lo tendrá difícil por todos los prejuicios que los humanos tenemos.
Listattu 2 kuukautta sitten
