Adopt Aita
Kruisbried · Vrouwelijk · Volwassen · 4 jaren
• Need a quiet environment: No • Can live in the city: Yes • Get along with families: Unknown • Can get along with other dogs: Yes • Have lived with cats: Unknown • I have the following special characteristics regarding temperament or breed traits: I am a very energetic and active dog and love long walks • Things to be aware of regarding my health: None • The following health procedures have been done on me: Dental check-up and teeth cleaning • Have I lived in home situations in foster care: No • Have I been in shelter kennel for over 2 years: No • Know how to walk on a leash: Yes I am Aita. I don't remember how I ended up in my owners' custody, as they certainly didn't want me. I remember what it felt like to be alone. The days were long and quiet. No one called me by my name, and no one came to play. The yard was full of trash and I had some kind of kennel built at the back of the yard far from the view and people. I watched the world through the fence and dreamed of running, long walks, the wind in my fur and just someone being with me. Fortunately, one of the Mazas Draugasin volunteers heard about my situation and since my owners didn't care about me, they surrendered me to the shelter kennel willingly. When I got out of my kennel, I ran across the yard and wanted to get as far away as possible from that terrible place.
Origineel lezen (fi)
• Tarvitsen rauhallisen ympäristön: Ei • Voin asua kaupungissa: Kyllä • Sovin lapsiperheeseen: Ei tietoa • Tulen toimeen muiden koirien kanssa: Kyllä • Olen asunut kissojen kanssa: Ei tietoa • Minulla on seuraavia erityispiirteitä luonteen tai rotuominaisuuksien osalta: Olen hyvin energinen ja aktiivinen koira ja rakastan pitkiä kävelyitä • Huomioitavia asioita terveyteni osalta ovat: Ei • Minulle on tehty seuraavia terveystoimenpiteitä: Hammastarkastus ja hampaiden puhdistus • Olen asunut kotioloissa kotihoidossa: Ei • Olen ollut tarhalla yli 2 vuotta: Ei • Osaan kulkea hihnassa: kyllä Minä olen Aita. En muista, miten olin päätynyt omistajieni haltuun, sillä he eivät totisesti minua halunneet. Muistan, miltä tuntui olla yksin. Päivät olivat pitkiä ja hiljaisia. Kukaan ei kutsunut minua nimeltä, eikä kukaan tullut leikkimään. Pihamaa oli täynnä romua ja minulla oli jonkinlainen häkki rakennettu pihan perälle kaukana katseilta ja ihmisistä. Katselin maailmaa kaltereiden takaa ja haaveilin juoksemisesta, pitkistä lenkeistä, tuulesta turkissani ja siitä, että joku vain olisi kanssani. Onneksi eräs Mazas Draugasin vapaaehtoisista sai kuulla tilanteestani ja koska omistajani eivät minusta välittäneet luovuttivat he minut suosiolla tarhalle. Päästessäni häkistäni ulos, minä suorastaan juoksin pihan poikki ja halusin mahdollisimman kauas siitä kammottavasta paikasta.
Gratis account — 10 contacten inbegrepen
Gelist vorige maand
