Adoptoi Bobik
Rasvahybridi · Mies · Nuori · 3 vuotta
Bobikilla on ihmisille suunnaton rakkauden varanto. Miten on mahdollista, että hän vieläkin rakastaa ihmisiä niin katkeran menneisyyden jälkeen? Vain hän itse tietää. Koska Bobikilla oli kerran jotain, mikä muistutti kotia, mutta se ei koskaan ollut osa sitä. Hän ei koskaan ollut ystävä eikä perheenjäsen. Aiemmassa turvapaikkaelämässään hän asui lyhyessä ketjussa, josta hän ei koskaan päässyt kiinni rakennukseen, jossa olisi voinut piiloutua. Niin hän vietti päivät ja illat... Sitten tuli eläinsuoja, ja sielläkin hän jäi jumiin... Vaikka Bobik on iloinen, uskomattoman sosiaalinen ja omistautunut koira, hän on odottanut uutta kotia jo yli 3 vuotta – yli 40 kuukautta, noin 1000 päivää. Ja samalla kun hän odottaa huomion saamista, hän hyödyntää täysillä sen vähäisen korvikkeen, mitä hän voisi kotona saada. Vaikka tämä on surullinen arpi, eläinsuoja on muuttanut hänen elämäänsä merkittävästi. Juuri täällä hän oppi, mitä lenkkeily on, ja hän sai nähdä enemmän kuin pelkästään takapihansa. Täällä joku lopulta osoitti hänelle lämpimyyttä, kiinnostusta, ja joku välitti hänen terveydestään. Hän rakastaa lenkkeilyä ja odottaa sitä innokkaasti. Kun ensimmäiset tunteet kennelista lähtemisestä ovat haihtuneet, Bobik kykenee kävelemään kauniisti. Hän ei pelkää kadun liikennettä. Toisten koirien kanssa hän voi olla erilainen. Hän voi ohittaa rauhallisesti, kulkea toisen koiran vieressä, mutta kaikki koirat, joita hän tapaa, eivät tule parhaiksi ystäviksi. Tosin hänellä on myös koiraystäviä eläinsuojassa, jotka juoksevat yhdessä suojan pihalla täydellisellä yhteisymmärryksellä. Jos hän asuisi kodissa, jossa on jo koira, tarvittaisiin aiempi tutustuminen. Bobik ei vain löytänyt lenkkeilyn viehätystä vaan myös autoreissuja. Huomasimme, että hän on loistava matkakumppani autossa. Eläinlääkärin toimenpiteet, kuten verinäytteenotto, sujuvat rauhallisesti. Bobik vietti useita viikkoja hotellissa toipuen jalan leikkauksesta. Hän oli esimerkillinen asiakas. Huoneessaan hän piti puhtaanapidon, hoiti tarpeensa ulkona eikä tuhri mitään. Hän ei pelännyt imuria ja liikkui laattojen keskellä ongelmitta. Hän mielellään seurasi ihmisiä kaikissa heidän tekemisissään ja nautti suuresti heidän läsnäolostaan. Hän on myös erittäin sosiaalinen eläinsuojassa. Hän tykkää makaa ihmisten välissä, kuunnella keskusteluja. Ei ole vaikea kuvitella häntä kodissa perheen kanssa. Ehkä hän makaisi jossain keittiön näkymän äärellä, seuraamassa kodin toimintaa iloisena. Emme voi muuttaa menneisyyttä tai korjata menneisyydessä tehtyjä vahinkoja. Kuitenkin uskomme vahvasti Bobikiin – että jossain on henkilö, joka arvostaa tätä ainutlaatuista, uteliaasta koiraa. Joka antaa hänelle paikan sydämessään ja kodissaan. Eläinsuojassa emme voi enää parantaa Bobikin elämää – se on mahdollista vain kodissa. Bobi ansaitsee niin paljon, että hänen pitkä odotus tulisi palkita.
Lue alkuperäinen (pl)
Bobik ma w sobie całe pokłady miłości do człowieka. Jak to możliwe, że po tak przykrej przeszłości wciąż kocha ludzi, wie tylko on. Bo Bobik kiedyś miał coś na kształt „domu”, ale nigdy nie był jego częścią. Nigdy nie był niczyim przyjacielem, nie był członkiem rodziny. W swoim przedschroniskowym życiu mieszkał na krótkim łańcuchu, którym nawet nie sięgał do budy, gdzie mógłby się schronić. Tkwił tak przez długie dni i noce… Potem było schronisko – i tu też utknął… Mimo że jest wesołym, niezwykle towarzyskim i oddanym psiakiem, na nowy dom czeka już ponad 3 lata – przeszło 40 miesięcy, grubo ponad 1000 dni. A póki czeka, aż ktoś go dostrzeże, korzysta pełnymi łapkami z nikłej namiastki tego, co mógłby mieć w domu. Bo choć to diablo smutne, to właśnie schronisko wiele zmieniło w jego życiu. To właśnie tu poznał, czym są spacery, mógł zobaczyć coś więcej niż tylko własne podwórko. Tu wreszcie ktoś okazał mu czułość, zainteresowanie, tu ktoś zatroszczył się o jego zdrowie. Spacery wprost uwielbia i bardzo na nie czeka. Kiedy już miną pierwsze emocje związane z opuszczeniem boksu, Bobik potrafi pięknie spacerować. Nie boi się ruchu ulicznego. W relacjach z innymi psami bywa różnie. Te mijane potrafi minąć spokojnie, potrafi również spacerować równolegle z innym psem, jednak nie zawsze każdy spotkany pies staje się jego najlepszym przyjacielem. Choć ma też w schronisku psie koleżanki, z którymi w pełnej zgodzie biega na schroniskowym podwórku. Gdyby miał zamieszkać w domu, w którym jest już pies, konieczne będzie wcześniejsze zapoznanie. Bobik poznał urok nie tylko spacerów, lecz także samochodowych wycieczek. Odkryliśmy, że jest fantastycznym kompanem podróży autem. Zabiegi weterynaryjne, takie jak pobranie krwi, znosi ze spokojem. Bobik spędził też kilka tygodni w hoteliku, gdzie przechodził rekonwalescencję po zabiegu łapki. Był wzorowym gościem. W swoim pokoiku zachowywał czystość, wszystkie potrzeby załatwiał na zewnątrz, niczego nie niszczył. Nie bał się odkurzacza i bez problemu poruszał się na kafelkach. Chętnie towarzyszył ludziom we wszystkich czynnościach, bardzo cieszy się z ich obecności. Także w schronisku jest bardzo towarzyski. Lubi kłaść się między ludźmi, przysłuchiwać się rozmowom. Nietrudno go sobie wyobrazić w domu, z rodziną. Pewnie leżałby sobie w jakimś miejscu z widokiem na kuchnię i z radością obserwował domową krzątaninę. Przeszłości nie zmienimy, wyrządzonych dawniej krzywd nie naprawimy. Jednak mocno wierzymy w Bobika – w to, że gdzieś jest człowiek, który doceni tego nietuzinkowego, ciekawego świata psa. Który podaruje mu miejsce w swoim sercu i w swoim domu. W schronisku nie poprawimy już w żaden sposób życia Bobika – to może się zdarzyć tylko w domu. Bobiś tak bardzo zasługuje, aby jego długie czekanie zostało wynagrodzone.
Listattu 2 kuukautta sitten
