Adoptoi Maja
Rasvahybridi · Tuntematon · Aikuinen · 4 vuotta
Toistamiseen puhelin soi viikonloppuna, ja huolitonta nuori nainen pyysi apua auttamiseen köyhän kissapikkuun, jonka hän oli löytänyt tiellä. Kauhean tilanteessa ollut hiiri oli erittäin heikko ja hämmentynyt. Näkyvä haava ja turpoaminen silmän ympärillä olivat myös havaittavissa. Kun naapurin kysyi, kuuluiko kissa hänen, hän sai vastauksen, että "se" oli ollut liikkumassa täällä muutama päivä, vaikka hän oli ajanut sitä pois. Yksinkertaisesti uskomatonta, miten kylmästi jotkut ihmiset voivat käyttäytyä. Tietysti sopimme siitä, että kissapikku saattoi tulla heti eläinlääkäriin ja että me maksaisimme kustannukset sekä etsimme kissapikulle kotiruokaspaikan hoitojen jälkeen. Aluksi pienestä tarvittiin infuusio, eikä voida sanoa, selviätkö se yön. Lisätutkimuksia ei voitu tehdä viikonloppuna. Valitettavasti epäily vahvistui, että kissapikku oli sokea, joten järjestimme CT-tutkimuksen. Ehkä tämän niin rakastetun ja kiitollisen kiskon osalta operaatio voisi helpottaa kipua. Keskiviikkona saimme shokkidiagnoosin. Molempien näönjohdon liitokselle löytyi syöpäkasvain, joka on ei-toistuvaa. Olemme tottuneet huonoihin uutisiin, mutta tällainen uutinen jättää äkillisesti henkäimen. Tietysti tiesimme, mitä tämä tarkoitti köyhälle hiirelle. Mutta siihen aikaan emme suostuneet rauhoitusaineisiin. Pieni taistelija saattoi vielä saada muutaman kaunis viikon tai kuukauden elämän rakkauden ja turvallisuuden kanssa. Heike, rakkaudella, otti Majan omaan hoitokotiin ja mahdollisti mahdoton. Moniin päiviin kissapikun vessa kulki yhdestä nurkasta toiseen. Kaikkia lajeja vessapölyä, jopa hiekkaa, yritettiin käyttää vakuuttaakseen Majan käyttämään vessaa. Leffapuhelimia jopa ostettiin. Lopulta se oli aika, ja Maja käytti vessaa useammin. Onneksi ei ollut ongelmia muiden kahden kissan kanssa hoitokodissa. Maja on yhdessä Mäusin kanssa sohvalla, kuin olisivat asuneet yhdessä aina. Maja voi nauttia joka päivä monista ystävällisistä hetkistä ja hyvästä ruoasta ja on niin iloinen. Emme tiedä, kuinka pitkään kortisoni voi estää kasvaimen kasvua, mutta jokainen päivä on iloinen Majalle. Sydämestämme toivomme, että se jatkuu pitkään. Hän on ansainnut sen paljon.
Lue alkuperäinen (de)
Wieder einmal klingelte das Telefon am Wochenende und eine verzweifelte junge Frau bat um Hilfe für ein hilfloses Kätzchen, welches sie am Straßenrand gefunden hatte. Die arme Maus war in einem erbärmlichen Zustand, völlig abgemagert und orientierungslos. Auch eine Verletzung und Schwellung am Auge war sichtbar. Auf die Nachfrage bei einer Anwohnerin, ob ihr die Katze gehöre, bekam sie zur Antwort, dass „die“ schon ein paar Tage hier umher läuft, obwohl sie sie immer wieder wegjagt. Einfach unglaublich, wie eiskalt Menschen sein können. Natürlich gaben wir unsere Zustimmung, dass das Kätzchen sofort in die Tierklinik gebracht werden kann und wir die Kosten übernehmen und das Kätzchen nach der Behandlung dann bei uns ein Zuhause findet. Als erstes musste die Kleine an die Infusion und es konnte nicht gesagt werden, ob sie die Nacht überstehen wird. Weitere Untersuchungen waren am Wochenende erst einmal nicht möglich. Da sich leider der Verdacht bestätigte, dass das Kätzchen blind ist, vereinbarten wir einen Termin für ein CT. Eventuell kann man, der so unsagbar lieben und dankbaren Schmusekatze, mit einer OP die Schmerzen nehmen. Am Mittwoch erhielten wir dann den erschütternden Befund. An der Kreuzung der beiden Sehnerven befindet sich ein bösartiger Tumor, der inoperabel ist. Wir sind viel Schlimmes gewohnt, doch bei solchen Nachrichten hat man plötzlich einen dicken Kloß im Hals. Natürlich war uns klar, was das für die arme Maus bedeutet. Doch wir wollten in diesem Moment einer Einschläferung nicht zustimmen. Die kleine Kämpferin sollte wenigstens noch ein paar schöne Wochen oder Monate ein Leben in Liebe und Geborgenheit kennenlernen. Die liebe Heike nahm Maja bei sich in der Pflegestelle auf und macht Unmögliches möglich. Viele Tage wanderte das Katzenklo von einer Ecke in die andere. Jegliche Sorten von Streu, sogar Sand wurden ausprobiert, um Maja von der Benutzung der Katzentoilette zu überzeugen. Auch Puppenwindeln wurden gekauft. Dann endlich war es soweit, Maja benutzte immer öfter die Toilette. Glücklicherweise gab es mit den anderen beiden Katzen in der Pflegestelle keine Probleme. Maja liegt mit Mäusi zusammen eingekuschelt auf dem Sofa, als wenn sie schon immer zusammengewohnt haben. Maja kann nun jeden Tag die vielen Streicheleinheiten und das gute Futter genießen und sie ist dabei so glücklich. Wir wissen nicht, wie lange das Cortison das Wachstum des Tumors aufhalten kann, doch für Maja ist jeder Tag ein Glückstag. Von Herzen wünschen wir uns für die Kleine, dass es noch sehr lange so weiter geht. Sie hat es so sehr verdient. Letschow, im April 2022
Listattu 4 kuukautta sitten
