Adoptoi suņome Džūlija
Nainen · Iäkäs · 14 vuotta
Vuonna 2016 häneltä tuli koiranomistaja – valkohousuinen mies, joka ei enää pystynyt huolehtimaan nelivuotiaasta aktiivisesta koirasta. Koira osoittautui pelokkaaksi: hän käveli aina vain lyhyellä kangasvälissä ja oli fyysisesti vaikutuksessa jokaiseen ääneen. Julie "asettui" leireille, saavuttaen vanhuuden. Todella hänen intohimonsa ja aktiviteettinsa eivät ole missään määrin heikentyneet. Kesäkuussa 2022 perhe tuli leireille erityisesti tapaamaan Julietta. Toivomme odotimme. Kuuntelemalla perheen vastauksia kysymyksiimme – miksi he olivat valinneet Julietta tarkalleen, mitä kokemusta heillä oli koirista, että hänen ikänsä ei ollut pelottava, että he olivat halukkaita työskentelemään kouluttajan kanssa – meitä ylitti toivo. Valitettavasti isossa perheessä oli jo useita koiria ja muita lemmikkejä, kuten tavallisesti maatilassa. Kun vuodet kuluvat ja Julie vietti jokaisen päivän hyvin ruokittujen samankaltaisten rotujen kanssa, hän kieltäytyy hyväksymästä minkään muun kutsumaisia koiria. Ei yhtään. Ei suuria eikä pieniä, ei nuoria eikä vanhoja. Näin kotoa Julielle tarjottiin peruutettua... Onneksi perhe otti toisen koiran leiriltämme Dachukin, joka ei ollut sosiaalisoiduttu riittävästi ja voisi olla "asettunut" leireille monta vuotta, mutta nyt omistajat ovat muuttaneet pienestä huudosta ihanaan koiraan. Totta kai emme odota enää asettamaan Julieta – hänelle tarvitaan lääkettä joka päivä virtsaamisen hallintaan, ja hänellä on myös tehokkaasti poistettu muutamia kasvoja. Tietysti ihmeitä voi tapahtua... Musta- ja valkoisessa hiuskannassaan, nyt hiusten harmaus, koira voi joutua jonkin sydämen syliin, tulevaisuudessa tapaamaan häntä! Julie olisi erittäin iloinen! Jos haluat auttaa meitä hoidmaan Julieta "Hyvään kotiin", olemme kiitollisia korkealaatuisesta ruoasta, joka on tarkoitettu vanhuksille, sekä rahoitteesta koiran lääkkeiden hoitoon – keskimäärin 40–50 euroa kuukausittain.
Lue alkuperäinen (lv)
Tālajā 2016. gadā tolaik četrus gadus veco Džūliju uz patversmi atveda viņas īpašnieks – sirmgalvis, kurš vairs netika galā ar četrus gadus veco aktīvisti. Sunīte izrādījās nervoza: vienmēr staigājusi tikai īsā pavadiņā, par katru aušību fiziski ietekmēta. Džūlija patversmē “iesēdās”, sasniedzot seniora vecumu. Tiesa, viņas dzīvesprieks un aktivitāte ne par mata tiesu nav gājuši mazumā. Aizvadītajā vasarā kāda ģimene ieradās patversmē tieši ar vēlmi iepazīties ar Džūliju. Mēs laimes gaidās sastingām. Klausoties ģimenes atbildēs uz mūsu jautājumiem – kāpēc viņi noskatījuši tieši Džūliju, kāda pieredze ar suņiem, ka nebiedē viņas vecums, ka gatavi strādāt kopā ar kinologu – mēs reibām cerībā. Diemžēl kuplās ģimenes pulkā jau mita pāris suņu un citi mājdzīvnieki, kā jau lauku saimniecībā. Džūlija, gadiem ritot un ikdienu vadot piesātinātā sugasbrāļu vidē, citus rējējus atsakās pieņemt. Nevienu pašu. Ne lielu, ne mazu, ne jaunu, ne vecu. Tā mājas piedāvājums Džūlijai atcēlās…Par laimi, ģimene no mūsmājām aizveda citu sunīti – Dačuku, kura socializācijas iztrūkuma dēļ patversmē varētu “iesēsties” arī uz daudziem gariem gadiem, bet tagad saimnieki rējējiņu pārvērtuši burvīgā sunī. Ja godīgi, mēs neceram Džūliju vairs iekārtot – viņai ik dienu jālieto zāles pret urīna nesaturēšanu, izoperēti arī pāris jaunveidojumi. Tiesa, brīnumi mēdz notikt…Ja melnbaltā, nu jau ar sirmumu kažokā, sunīte iekrīt kādā sirdī, brauciet pie viņas ciemos! Džūlija par to tikai priecāsies! Ja vēlaties mums palīdzēt Džūliju “Labajās mājās” aprūpēt, būsim pateicīgi gan par kvalitatīvu barību, kas domāta senioriem, gan par finansiālu atbalstu sunītes medikamentiem – mēnesī vidēji ap 40-50 Eur.
Listattu 3 kuukautta sitten
