Adoptoi Tuck
Rasvahybridi · Tuntematon
Pieni Tuck ei ole enää... Pieni Tuck, kaikissa näissä kokeissa olet osoittanut esimerkillistä rohkeutta. Tie tämän pahon kärpäksen kanssa, tarkemmin sanottuna nämä pahat kärpäset. Cytologiat, histologiat, skannit seurasivat toisiaan... Arviointi sinun epitheliotropisesta lymfoomastasi osoitti keuhkotyypin metastaaseja ja paljasti selkärankasarcoman. Jokainen uusi kehitys hävitti meidät hieman enemmän, ja olet osoittanut meille murrotonta rohkeutta. Sitten kolmas syöpä liittyi peliin, pehmeän suulan melanooma, joka oli ei-operoitava... Olet taistellut, ja päätimme taistella sinun kanssasi. Lymfooma reagoi kemoterapiaan, sarcoma ja melanooma säteilyhoitoon. tiedostimme, että se oli tukea eikä parantavaa hoitoa, ja valitsimme auttaa sinua ei kärsimään ja elää pieniä koira-elämääsi. Olet ollut niin iloinen menemään radio- ja kemoterapia-istuntoihisi, iloisesti nousit autoon ja jättit vapaaehtojasi liittyä syöpätiimiin. Sarcoma oli yhdessä ja melanooma oli vähentynyt, sinulla oli jopa lisäystä painoa... Olimme iloisia ja odotimme seuraavaa kemoterapia-istuntoa. Kuitenkin sun hengityksesi muuttui vaikeaksi sunnuntaina. Kaadimme hätätilaan, jossa sinua asetettiin happeen. Maanantaina voimme tehdä kävelyretken, mutta eläinlääkärin arvio ei ollut hyvä, keuhkojen metastaaset olivat eteneet ja olet ollut hengitysvaikeuksissa. Se oli niin vaikeaa kuulkaa näitä sanoja... Konsultoimme syöpätohtoria, joka antoi meille ei toiveita, mahdolliset molekyylit olivat kieltäytyneet sinun hoitoosi taistella T-lymfoomaa vastaan. Konsultoimme myös sinun perusterveystietoa. Tiistaina teimme viimeisen vierailumme sinuun. Sinut oli poistettu haposta, mutta katos kenttään aiheutti uusia hengitysvaikeuksia. Hakea ilmaa on huonoimpiin... Emme voi antaa sinulle tätä... Voin olla sinun kanssasi hetkeksi, antaa sinulle kouristuksia, kertoa sinulle, miten paljon me rakastamme sinua. Sitten sinä lähtit meidän käsissämme, ympäröityneen rakkaudellamme, ja mättäytyneen meidän kyynärpäitä. Ei enää koskaan pystymme nauraen ja sanomaan "Tuck Tuck Tucky." Sinulla oli vaikea alkuvuosiasi veli Tuck Broï Kanista, syntyi laadusta, myyty yksilöille, jotka eivät tehneet muuta kuin myydä sinut kauppiaseen. Filomène Broï Kanista sai saman sortin. Saapuen kaupunkiin reunakatuun, sinä molemmat selvisitte, mutta heitetty yli meidän porttejamme... 20 Shar-pei lyhyessä ajassa, mukaan lukien Filon kutsu ja sinä. Tarvittiin hoitoa sinulle, sitten löytää sinulle hyviä perheitä. Et ollut koskaan erittäin yhteistyökykyinen vieraiden kanssa eikä annanut itsesi lähestyttävän liian paljon. Kuitenkin yhdellä päivällä oli perhe. Heillä oli jo Shar-pei ja tiesivät kaiken paremmin kuin kukaan muu. Olet viikon ollut heidän kanssaan ja meidän "asiantuntevamme" toi sinut takaisin omalla suosikkikannulla, sanen ettei olet syömässä, kun me olemme selittäneet, että ilman tätä kanttia ruokapalstan jauheessa ei olet syömässä... Olet ollut vaativaa, me tiedämme sen hyvin... Sinun legendarinen varautuneisuutesi, herra "Couine-couine" teki sinut pysymään meidän kanssamme. Sinun oli tarpeen rauhoittaa, mutta olet ollut niin suopea koira. Kuinka vaikea on puhua sinusta menneisyydessä. Tänään Fara surraa sinua, kuten me kaikki, mutta lupasin sinulle, että huolehdin hänestä. Useita kuukausia sinulla oli erinomainen ruokavalio, liha lisäksi rehydroidulle jauheruoalle ja purkkaruokaan. Ruokasimme sinut käsin. Sinulla oli monta ravintolisäainetta. Kaikki tehtiin estääksesi sinun kärsimästä. Viimeinen kuva, joka jää muistiin minuun, on sinun intohimoni hevosen edessä, myös hoitoon. Rakastan sinua, Tucky, ja tiedän, että kaikki vapaaehtojat ovat kyllästyneet kuullessaan tämän uutisen. Kaikki rakastamme sinua ja olet aina meidän sydämessämme, vaikka nyt vielä olemme niin vaikeassa hyväksyä sitä.
Lue alkuperäinen (fr)
Petit Tuck n’est plus… Mon petit Tuck, durant toutes ces épreuves tu as fait preuve d’un courage exemplaire. Nous savions pertinemment que nous luttions contre ce fichu crabe, plus exactement contre ces fichus crabes. Cytologies,histologies, scanners, se succédaient… Le bilan d’extension de ton lymphome épithéliotrope avait montré des métastases pulmonaires et révélé un sarcome vertébral. Chaque nouvelle nous anéantissait un peu plus, et toi tu nous montrais un courage sans faille. Puis un 3ème cancer est entré dans la danse, un mélanome du palais mou, qui était inopérable … Tu luttais et nous avons choisi de combattre à tes côtés. Le lymphome réagissait à la chimio, le sarcome et le mélanome à la radiothérapie. Nous savions qu’il s’agissait d’un protocole palliatif et non curatif, et nous avons choisi de t’aider à ne pas souffrir et à vivre ta petite vie de chien. Tu étais tellement heureux d’aller à tes séances de radiothérapie et de chimio, avec joie tu montais dans la voiture et tu quittais tes bénévoles pour rejoindre l’équipe de cancéro. Le sarcome était consolidé et le mélanome avait régressé, tu avais même grossi… Nous étions heureux et attendions la prochaine séance de chimio. Subitement dimanche ta respiration est devenue difficile. Nous avons foncé aux urgences où tu as été mis sous O2. Lundi nous avons pu nous promener un peu, mais le bilan de la clinicienne n’était pas bon, les métastases pulmonaires avaient progressé et tu étais en détresse respiratoire. Comme il était dur d’entendre ces mots… Nous avons consulté l’oncologue qui ne nous a laissé aucun espoir, les molécules potentielles étaient incompatibles avec ton traitement pour lutter contre le lymphome T . Nous avons aussi consulté ta généraliste . Mardi nous t’avons rendu notre dernière visite. Tu avais été sevré à l’O2, mais descendre dans le jardin provoquait une nouvelle détresse respiratoire. Chercher son air est ce qu’il y a de pire… Nous ne pouvions pas t’infliger ça… Nous avons pu rester un moment avec toi, te faire des câlins, te parler, t'embrasser, te dire combien nous t’aimions. Puis tu es parti dans nos bras, entouré par notre amour, et baigné par nos larmes. Plus jamais nous ne pourrons te dire en riant « Tuck Tuck Tucky ». Tu avais bien mal commencé ta vie Frère Tuck du Broï Kan, né dans un élevage, vendu à des particuliers qui n’avaient rien trouvé de mieux que de te revendre à un trafiquant. Filomène du Broï Kan avait subi le même sort. Arrivés dans une cité le long du périphérique, vous aviez eu la vie sauve, mais aviez été jeté par dessus nos grilles…. 20 Shar-pei en peu de temps, dont une portée de Filo et de toi. Il avait fallu vous soigner, puis s’assurer de vous trouver de bonnes familles. Tu n’as jamais été très coopératif avec les inconnus et ne te laissait pas trop approcher. Pourtant, un jour il y a eu une famille. Ils avaient déjà une shar-pei et connaissaient tout mieux que tout le monde. Tu as passé une semaine chez eux et nos « experts » t’ont ramené avec ta boîte préférée, en disant que tu n’avais pas mangé, alors que nous avions expliqué que sans cette boîte dans tes croquettes tu ne mangeais pas… Tu chipotais, on le savait bien… Ta réserve légendaire M. « Couine-couine » t’a fait rester avec nous. Il fallait savoir t’apprivoiser, mais tu étais un si gentil chien. Comme il est difficile de parler de toi au passé. Aujourd’hui Fara te pleure, comme nous tous, mais je t’ai promis de prendre soin d’elle. Depuis plusieurs mois tu avais un régime exceptionnel, viande en plus des croquettes réhydratées et de la boîte. Nous te donnions à manger à la main. Tu avais de nombreux compléments alimentaires. Tout a été fait afin de t’éviter la moindre souffrance. La dernière image qui restera gravée en moi, sera celle de ta curiosité face à un cheval, lui aussi en soins. Je t’aime mon Tucky, et je sais que tous les bénévoles ont les yeux brouillés en apprenant cette nouvelle. Nous t’aimons tous et tu es pour toujours dans nos cœurs, même si pour l’instant nous avons encore tellement de mal à réaliser.
Listattu 4 kuukautta sitten
