Adoptoi Mikeu
Rasvahybridi · Mies
Mikeu on elänyt koko ikänsä ulkona, alueella, jossa kissat olivat lukuisia ja tottumattomia ihmisten läheisyyteen. Kun otimme hänet, häneltä oli juuri leikattu häntä, joka jouduttiin poistamaan kirurgisesti, koska se saattoi aiheuttaa vakavan tulehduksen. Nyt hänellä on vain söpö pieni pallo jäljellä. Mikeu on edennyt paljon sen jälkeen, kun hän tuli meille. Alussa hän oli hyvin peloissaan ja vietti paljon aikaa piilossa. Hän on vähitellen oppinut nauttimaan kodin mukavuudesta, kotoisista paikoista ja erityisesti aurinkoisista ikkunoista, joissa hän viettää paljon aikaa tarkkaillen maailmaa. Hän on nyt hyvin rauhallinen, huomaamaton, varovainen ja rutiineja rakastava. Hän nauttii pienistä tottumuksistaan ja leikkihetkistään, erityisesti hiirillä ja kalastusvälineillä, joista hän oli aluksi peloissaan. Hän pitää eniten muiden kissojen seurasta. Hän hakee niiden läheisyyttä ja joskus ääntelee kutsuakseen niitä. Hän voi myös olla erityisen iloinen nähdessään toisen kissan: hän viuhtoo, ääntelee, kierii ja hieroo ikkunaa seuratakseen sen liikkeitä. Siksi hän tarvitsee elämäänsä yhtä tai useampaa sosiaalisia kissoja, jotka nauttivat vuorovaikutuksesta toistensa kanssa. Heidän läsnäolonsa on myös tärkeää auttaakseen häntä jatkamaan kehitystään ihmisten kanssa. Koska Mikeu ei enää pakene ihmisten läsnäoloa, hän ei silti anna koskea itseensä eikä etsi kontaktia. Hän voi pysyä lähellä, nukkua sängyssä tai tulla siliteltäväksi sängyn päähän, mutta käsi, joka yrittää koskea häntä, on edelleen suuri ei. Hän osaa näyttää epämukavuuttaan ja hänen rajojaan on kunnioitettava. Alamme harkita hänen adoptointia, mutta vain todella sopeutuneessa ympäristössä. Mikeu tarvitsee kärsivällisiä, tarkkaavaisia ihmisiä, jotka ovat valmiita tekemään todellisen sosiaalistamismatkan hänen kanssaan ilman painetta, ilman viivytystä ja ilman tulostavoitetta. Hänen kanssaan ei ole kyse kontaktin herättämisestä, vaan jokapäiväisten tilanteiden tekemiseen normaaleiksi: kulkeminen hänen lähellä, liikkuminen, asettuminen hänen viereensä... kunnes nämä tilanteet tulevat turvallisiksi. On kunnioittamalla hänen rajojaan ja osoittamalla hänelle kokemusten kautta, että hän voi luottaa ihmisiin, että suhde voi...
Lue alkuperäinen (fr)
Mikeu a vécu dehors toute sa vie, sur un site où les chats étaient nombreux et peu habitués au contact avec l’humain. Lorsque nous l’avons recueillie, sa queue venait d’être sectionnée et a dû être retirée chirurgicalement car elle risquait de provoquer une grave infection. Il ne lui reste aujourd’hui qu’un petit pompon tout mignon. Depuis son arrivée, Mikeu a fait de beaux progrès. Les premiers temps, elle était très terrorisée et passait beaucoup de temps cachée. Elle a progressivement appris à profiter du confort d’une maison, des endroits douillets et surtout des fenêtres ensoleillées, où elle passe beaucoup de temps à observer le monde. Elle est aujourd’hui très calme, discrète, prudente et routinière. Elle apprécie ses petites habitudes ainsi que ses moments de jeu, notamment avec les souris et les cannes à pêche, dont elle avait pourtant peur au début. Ce qu’elle apprécie surtout, c’est la compagnie des autres chats. Elle recherche leur proximité et vocalise parfois pour les appeler. Elle peut d’ailleurs se montrer particulièrement expressive lorsqu’elle aperçoit un congénère : elle glousse, vocalise, se roule et se frotte à la fenêtre pour suivre ses mouvements. Elle aura donc besoin de vivre avec un ou plusieurs chats sociables et appréciant les interactions avec leurs congénères. Leur présence est également importante pour l’aider à poursuivre ses progrès avec les humain•es. Car si Mikeu ne fuit plus systématiquement la présence des humain•es, elle ne se laisse toujours pas toucher et ne recherche pas le contact. Elle peut rester à proximité, dormir sur le lit ou venir pattouner au bout du lit, mais une main qui cherche à la toucher reste un grand « non ». Elle sait montrer son inconfort et ses limites doivent impérativement être respectées. Nous commençons à envisager son adoption, mais uniquement dans un environnement réellement adapté. Mikeu aura besoin de personnes patientes, observatrices et prêtes à faire avec elle un véritable chemin de sociabilisation, sans pression, sans délai et sans objectif de résultat. Avec elle, il ne s’agit pas de chercher à provoquer le contact, mais de banaliser progressivement le quotidien : passer près d’elle, bouger, s’installer à côté… jusqu’à ce que ces situations deviennent rassurantes. C’est en respectant ses limites et en lui montrant, au fil des expériences, qu’elle peut faire confiance aux humain•es que le lien pourra se…
Listattu viime kuussa
